Kilpailukieltosopimukset ja niihin liittyvät oikeudelliset ongelmat ovat olleet viime aikoina murroksessa. Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia ja -lausekkeita koskevat säännösmuutokset ja kilpailukielto- ja salassapitosopimusten rajanvetoon liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet niin suurempia kuin pienempiäkin työnantajayrityksiä.
Kilpailukieltosopimuksia koskevan työsopimuslain säännösmuutoksen myötä kilpailukieltosopimukset ja -lausekkeet aiheuttivat merkittävän kuluriskin työnantajayrityksille. Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta 40 %:n tai 60 %:n suuruinen korvaus laskettuna työntekijän palkasta riippuen rajoitusajan pituudesta. Aiemman kilpailukieltosopimusta koskevan säännöksen mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaadittiin samalla tavoin erityisen painava syy, mutta työnantaja ei ollut korvausvelvollinen kaikista solmimistaan kilpailukieltosopimuksista. Kilpailukieltosopimuksia saatettiin siten solmia vähäisemmilläkin perusteilla ”varmuuden vuoksi”.
Kilpailukieltosopimuksia koskevan voimaantulosäännöksen mukaan ennen uuden lain voimaantuloa solmittuun kilpailukieltosopimukseen sovellettiin uuden lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 31.12.2022 saakka. Tämän jälkeen eli 1.1.2023 alkaen kaikkiin vanhankin lain voimassaollessa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan uusia säännöksiä. Niinpä jatkossa rajoitusaikaa koskeva työnantajan korvausvelvollisuus koskee myös vanhempia kilpailukieltosopimuksia.
Kilpailukieltosopimusten aiheuttama kuluriski ei sinänsä ole poistunut, joskin sen hallitseminen on nyt vuosi säädösmuutosten voimaantulosta haastavampaa. Olemassa olevien kilpailu- ja salassapitosopimusten tarkastelu ja analyysi on erityisen tarpeellista, mikäli sitä ei ole vielä tehty. Mikäli tarpeettomia kilpailukieltosopimuksia ei ole vielä irtisanottu, kuluriskin hallitseminen on haastavampaa ja vaatii usein työoikeudellista asiantuntija-arviota tuekseen taloudellisten ja toiminnallisten riskien välttämiseksi.
Erityisen painavasta syystä solmittu kilpailukieltosopimuskanta on syytä analysoida työsopimuslain uuden kilpailukieltosopimussäännöksen valossa, mikäli sitä ei vielä ole tehty. Yrityksen on syytä arvioida uudelleen kaikkiin työsopimuksiinsa sisältyvät kilpailukieltosopimuksensa ja -lausekkeensa huomioon ottaen eri työntekijäryhmien asema ja potentiaalinen mahdollisuus ryhtyä harjoittamaan yrityksen liiketoiminnan kanssa kilpailevaa sopimatonta liiketoimintaa. Jos kilpailukieltosopimuksia on ollut tarve rajoittaa työsopimuslain muutosten myötä, on puolestaan salassapitosopimusten merkitys kasvanut, jotta yritys kykenee riittävällä tavalla turvaamaan omat immateriaalioikeutensa ja liikesalaisuutensa.
Tehokkaaseen työoikeudelliseen sopimusanalyysiin kuuluu:
- yrityksen kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin liittyvien tarpeiden kattava arviointi olemassa olevien kilpailukieltosopimusten ja -lausekkeiden pohjalta
- sopimusten tarkastelu nykylainsäädännön valossa
- sopimusten päivittäminen vastaamaan voimassa olevan lain vaatimuksia ja yrityksen tarpeita
- ohjeistus sopimusten käyttämiseen ja sopimusten kannalta tärkeistä lain säännöksistä
Asianajaja Järvinen on toiminut muun muassa 1990-luvun lopusta lähtien Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkinavaltuuskunnan jäsenenä, minkä lisäksi hän on työssään avustanut ja konsultoinut yrityksiä niiden moninaisissa työsopimusoikeudellisissa kysymyksissä.
