Yrityksen liiketoiminnan vakauden ja jatkuvuuden varmistamiseksi huolellinen sopimustoiminta ja sopimusten hallinta on keskeistä. Riidoilta ei voida kuitenkaan aina välttyä. Tärkeimpiin sopimusehtoihin lukeutuu siten kunkin sopimuksen tavoitteen ja tarkoituksen sanelema riidanratkaisulauseke, jolla sovitaan, valitaanko kyseisen sopimuksen riidanratkaisupaikaksi yleinen tuomioistuin, välimiesmenettely vai sovintomenettely.

Alla tiivistetysti eri riidanratkaisuvaihtoehtojen keskinäistä vertailua.

Riidanratkaisu yleisessä tuomioistuimessa

Hyötynä yritysten välisten riitojen ratkaisussa yleisessä tuomioistuimessa on se, että hävinneellä osapuolella on mahdollisuus hakea muutosta tuomioon. Haittoina voidaan mainita:

• Julkisuus voi olla huono asia liikesalaisuuksien ja muutoinkin asianosaisten kannalta.
• Prosessi on hidas ja joustamaton.
• Ratkaisusta valittaminen ja käsittely jopa kolmessa oikeusasteessa voi lykätä lainvoimaisen tuomion saamista jopa vuosia.
• Asian ratkaisevan tuomarin osaaminen juuri riidan kohteena olevassa asiassa vaihtelee.
• Oikeusprosessi sitoo tavanomaisesti yrityksen voimavaroja pitkään, jolloin prosessi käy kalliiksi jutun lopputuloksesta riippumatta ja kaikille riidan osapuolille.

Miksi välimiesmenettely?

Välimiesmenettely on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle ja sitä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi.

Asianosaiset voivat sopia sopimukseen sisältyvässä välityslausekkeessa tai erillisessä välityssopimuksessa siitä, että niiden väliset erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukainen menettely (FAI Välimiesmenettely) on tavanomainen ja sen käyttöä helpottavat Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan selkeät ohjeet, säännöt ja mallilausekkeet. Etuna yleisen tuomioistuimen käsittelyyn verrattuna on yleensä se, että:

• Välimiesmenettely ei ole julkinen.
• Riidan ratkaisijoiden asiantuntemus kyseiseen riitaan liittyen on yleensä syvällisempää, kun tavanomaisesti nimettävät välimiehet ovat erikoistuneet kohteena olevan riidan aihealueeseen.
• Välimiesmenettely on yleistä tuomioistuinprosessia nopeampi, kun asiaa ei puida useissa oikeusasteissa.
• Välimiesmenettelyn joustavuus ja sopimusvapaus.
• Lisäksi välimiestuomioilla on vahva kansainvälinen täytäntöönpanokelpoisuus.

Olennaisia huomioitavia välimiesmenettelyn osalta sovittavia asioita erityisesti kv-sopimuksissa ovat välimiesmenettelyn paikka ja kieli sekä välimiesten lukumäärä.            

Sovintomenettely (ADR – Alternative Dispute Resolution)

Tyypillistä sovintomenettelylle on ulkoiselle auktoriteetille, kuten yleiselle tuomioistuimelle tai välimiesoikeudelle, annetun ratkaisuvallan puuttuminen. Sovintomenettelyssä tarkoituksena on pyrkiä aitoon sovintoon voitto/tappio –asetelman sijaan.

Käytettävissä ovat Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sovittelusääntöjen mukainen sovittelu (FAI sovittelu) ja Suomen Asianajajaliiton sovittelusääntöjen mukainen sovintomenettely, mutta myös tuomioistuinsovittelu yleisessä oikeusistuimessa. Yleisen oikeusistuimen toimesta järjestetyn sovittelun ongelmaksi voi kuitenkin muodostua oikeusistuimen sovittelu- ja tuomioistuinroolin sekoittuminen keskenään, olkoonkin, että tuomioistuinsovittelu on erityinen, riita-asioiden käsittelystä erillinen prosessi ja vaikka riidan osapuolta ei voida velvoittaa tuomioistuinsovitteluun vaan se edellyttää kaikkien asianosaisten suostumusta.

Sovintomenettelyn hyötyinä mainittakoon:

• Sovintomenettely mahdollistaa todellisten intressien huomioimisen tuomioistuinmenettelyä paremmin.
• Kyse on sovintoon tähtäävästä vapaaehtoisesta ja luottamuksellisesta neuvottelemisesta puolueettoman kolmannen tahon avustuksella, jolloin menettelylle ominaista on;
  • Joustavuus
  • Vapaaehtoisuus
  • Luottamuksellisuus
  • Nopeus
  • Kohtuulliset kustannukset
  • Laaja soveltamisala

Asianosaiset voivat sopia sovittelusta ottamalla sovittelulausekkeen sopimukseensa tai sopia sovittelusta sen jälkeen, kun riita heidän välillään on jo syntynyt.

Blogin kirjoittanut AA Järvinen on Suomen Asianajajaliiton kouluttama sovittelija ja Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan kouluttama välimies ja hän toimii sekä sovittelijana, että välimiehenä.