Nollatyösopimuksen nojalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet yhä enemmän suosiota työnantajien keskuudessa korona-aikana. Keräsimme alle tärkeimmät muistisäännöt työntekijän ja työnantajan näkökulmasta katsoen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus reiluun ja oikeudenmukaiseen työsuhteeseen.
Tuntimäärästä
Nollatuntilainen, tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, työskentelee 0–40 tuntia viikossa työvuoroluettelon mukaisesti. Työvuoroluettelo voi olla joko yksipuolisesti työnantajan suunnittelema taikka yhdessä työntekijän kanssa sovittu.
Työantajalla on oikeus tarjota nollatuntisopimuksia ainoastaan silloin, kun työvoiman tarve vaihtelee. Tällöin työntekijän työaika ei saa olla pienempi kuin todellisuudessa vallitseva työvoiman tarve. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli työnantajan todellinen työtarve on 20 tuntia viikossa, työntekijän sopimukseen tulee nollatuntimäärän sijaan merkitä 20 tuntia. Mikäli työntekijä puolestaan vaatii todellista tarpeenmukaista tuntimäärää pienempää tuntimäärää, asiasta voidaan sopia vapaasti. Lisäksi työnantajan tulee tarjota aina lisätyötä, mikäli tällainen on tarjottavana. Lisätyön saaminen ei siis edellytä työntekijän oma-aloittisuutta ja aktiivisuutta, mutta työnantaja ei voi teettää lisätyötä ilman työntekijän antamaa suostumusta ja lisätyö ei voi kohdistua sellaiseen työhön, mihin työntekijällä ei ole työn vaativaa osaamista.
Työntekijällä on oikeus pyytää työsopimuksen tuntimäärän muuttamista nollasta kiinteään tuntimäärään, mikäli viimeisen puolen vuoden ajan tämä on tehnyt säännöllistä työaikaa noudattaen minimituntimäärää enemmän. Tällöin työsopimus muutetaan toteutunutta tuntimäärää vastaavaksi. Esimerkiksi, jos työntekijä on työskennellyt viimeisen puolen vuoden ajan keskimäärin 20 tuntia viikossa, on hänellä oikeus pyytää uutta työsopimusta 20 tunnille. Asiasta on neuvoteltava kohtuullisessa ajassa työntekijän pyynnön esittämisestä, tyypillisesti 1–2 viikon aikana. Työnantajan tulee aina kirjallisesti perustella, mikäli hän ei suostu muuttamaan työntekijän sopimusta.
Työntekijän sairastuessa
Nollatyöntekijällä on myös oikeus sairausajan palkkaan, mikäli työvuoro on ollut merkitty työvuoroluetteloon tai työvuorosta on muutoin sovittu. Työnantajan tulee myös huolehtia siitä, että nollatyöntekijälle on järjestetty lakisäteinen työterveydenhuolto, kuten kaikille työntekijöille yleisesti.
Vuosiloman määräytyminen
Oikeus vuosilomaan määräytyy työntekijän tekemien tuntien tai työpäivien mukaan. Samaan työsuhteeseen voidaan soveltaa joko 14 päivän tai 35 tunnin sääntöä. Kyseiset ansaintasäännöt ovat toisiaan poissulkevia eli työsuhteeseen voidaan noudattaa vain yhtä sääntöä. Työntekijän tehdessä työtä vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomaa ansaitaan 14 päivän sääntöä noudattaen. Mikäli työntekijän työpäivät alittavat 14 päivää kuukaudessa, mutta työntekijä kuitenkin työskentelee vähintään 35 tuntia kuukauden aikana, määräytyvät vuosilomat niiltä kuukausilta, jolloin 35 tunnin määrä täyttyy. Näin ollen työntekijä ei välttämättä ansaitse lomaa jokaiselta kalenterikuukaudelta, minkä johdosta lomakorvaus tulisi tarkastella aina lomanmääräytymisvuoden lopussa eikä jokaisen palkan yhteydessä. Työntekijällä on oikeus pitää lomansa, mikäli tällainen on kertynyt. Lisäksi työntekijällä voi olla oikeus lomapalkan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen lomarahaan, mikäli työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta.
Työntekijä kerryttää 2 arkipäivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti alle vuoden. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy 2,5 arkipäivää. Osapuolilla on mahdollista myös sopia paremmista lomaoikeusehdoista, kunhan tämä tapahtuu yhteisymmärryksessä.
Irtisanominen
Työsuhteen päättyessä on muistettava nollasopimuksen irtisanomisajan palkka. Työnantajan tulee tarjota työntekijälle, jonka työsuhde on päättymässä, saman verran työtunteja kuin keskimärin edeltäneen 12 viikon aikana. Jos työnantaja tarjoaa irtisanomisajalla työntekijälle keskimääräisesti vähemmän töitä, tulee tämä alitus korvata. On kuitenkin huomioitavaa, että korvausvelvollisuutta ei synny, mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden.
Nollatyösopimuksen muistilista
Ennen työsopimuksen tekoa, työntekijän ja työnantajan on hyvä keskustella, sopia ja varmistaa ainakin seuraavista sopimuksen kannalta tärkeistä ehdoista:
- Sopimuksen kesto – määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Tämä on tärkeä erityisesti työntekijän osalta, sillä esimerkiksi määräaikaisen työsopimuksen päättyessä työntekijän ei tarvitse miettiä karenssiaikaa. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen työntekijän aloitteesta puolestaan aktualisoi karenssiajan kysymyksen.
- Työajasta sopiminen. Kuten aiemmin on avattu, minimityöaika on suositeltavaa kirjata täyden nollan sijaan. Mikäli siis työnantajalla on todellinen työtarve ja käsitys minimityömäärästä viikossa tai kuukaudessa, tämä kannattaa kirjata erikseen sopimukseen.
- Työtehtävät. Työntekijän tehtävien määräytyminen ja kuvaus antaa tietoa siitä, miksi sopimus on tehty nimenomaan nollatyösopimuksena. Esimerkiksi jouluapulaisen tunnit ja työn kesto määräytyy sesongin kiireiden mukaan ja yleisesti työsopimus päättyy joulukauden mennessä ohi. Mikään ei tosin estä työnantajaa jatkamasta työntekijän työsuhdetta tekemällä uuden työsopimuksen.
- Työvuorojen tarjoaminen ja työntekijän kieltäytymisoikeus. Mistä, milloin ja miten työntekijälle selviää tarjottavat työvuorot? Tästä tulee sopia selkeällä tavalla väärinymmärrysten välttämiseksi. Työntekijälle suositellaan kirjattavaksi myös oikeus kieltäytyä työvuorosta kohtuuttomuuden välttämiseksi.
