28. huhtikuuta tunnettiin pitkään sekä työväenliikkeen että työtapaturmien- ja sairauksien uhrien muistopäivänä. Vuonna 2003 Kansainvälinen työjärjestö ILO nimitti päivän Maailman työturvallisuus- ja työterveyspäiväksi, tarkoituksena tehdä epäterveellisten ja vaarallisten työolojen riskit tunnetuksi maailmanlaajuisesti.

Hyvä työympäristö on turvallinen ja luotettava. Työnantajalla on jo työturvallisuuslain nojalla yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvistä seikoista. Työnantajan tulee mm. suorittaa riskiarviointeja liittyen niin työhön ja työolosuhteisiin ja -ympäristöön kuin myös yksittäisen työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin, sekä huolehtia työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta sekä työergonomiaan liittyvistä seikoista.

Koronaviruspandemian seurauksena työn tekeminen etänä on selkeästi lisääntynyt, ja monissa työpaikoissa on käytössä vahvat etätyösuositukset. Työnantajan tulee toimita huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti myös tässä muuttuneessa tilanteessa. Olemme koonneet alle muutamia seikkoja, joihin sekä työnantaja että työntekijä voivat etätyöskentelyn työterveyden takaamiseksi kiinnittää huomiota.

Työympäristön kartoitus:

1. Työergonomia: Työntekijällä tulee olla riittävät kalusteet sekä työ- ja apuvälineet hyvän työasennon ja näköergonomian säilyttämiseksi. Keittiön tuoli ei välttämättä ole paras työtuoli.
2. Työskentelytila: Sopiva työympäristö on häiriötön ja turvallinen. Huomioi työtilan valinnassa esimerkiksi riittävä valaistus ja potentiaaliset meluhäiriöt. Mahdollisuuksien ja soveltuvien rajoitusten puitteissa kotitoimiston voi välillä siirtää esimerkiksi kesämökille tai toimistohotelliin, jossa työntekoon voi keskittyä rauhassa.
3. Työskentelyvälineet: Käytössä tulee olla riittävät laitteet ja välineet, kuten tietokone, apunäytöt ja telineet, sekä toimivat yhteydet ja ohjelmat. Huomioi mahdollisesti kasvava teknisen tuen tarve.

Työterveyteen liittyvät seikat:

1. Etätyöhön liittyvä ohjeistus: Etätyöhön liittyvien periaatteiden, sääntöjen ja pohjalta voidaan laatia etätyösopimus, jossa huomioidaan mm. soveltuva vakuutus. Myös vuorottelu etä- ja lähityön välillä on mahdollista. Huomioi, että etätyösopimus on vain tapa organisoida työtä, ei erillinen työsuhdemuoto.
2. Ongelmatilanteisiin varautuminen: Mahdollisten ongelma- ja hätätilanteiden varalta tulee laatia ennakollinen ohjeistus ylimääräisen stressin välttämiseksi. Kiinnitä huomiota esimerkiksi esihenkilöiden tavoitettavuuteen etätyön aikana.
3. Työajan seuranta: Esimerkiksi työajan ilmoittamista, todellisten työtuntien seuraamista ja joustoajan käyttöä koskevat käytännöt tulee laatia huolellisesti. Jokaisen tulee omalta osaltaan kiinnittää huomiota työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen sekä riittävästä palautumisesta huolehtimiseen jatkuvan etätyön lisätessä liiallisen kuormituksen riskiä.
4. Työssä jaksaminen: Kartoittakaa yhdessä keinoja, joilla työpäiviin saadaan tuotua kevennystä. Esimerkiksi kävelykokoukset, joko yksin puhelimen välityksellä tai soveltuvat rajoitukset ja turvavälit huomioiden myös pienessä ryhmässä, voivat tuoda kaivattua vaihtelua näytön tuijottamiseen ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, mikäli työnantajalla itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta kattavan ja pätevän työturvallisuus ja -terveysriskinarvioinnin toteutukseen. Otathan rohkeasti yhtyettä allekirjoittaneeseen, mikäli kaipaat apua esimerkiksi etätyösopimusten laatimisessa.