Työntekijä kopioi luvatta yrityssalaisuuksia – yritysvakoilua vaiko yrityssalaisuuden rikkomista?

Työntekijä kopioi luvatta yrityssalaisuuksia – yritysvakoilua vaiko yrityssalaisuuden rikkomista?

Työnantajille yrityssalaisuuksien suoja on aina ajankohtainen asia ja monille suoranainen elinehto. Yrityssalaisuuksien suojaa korostaa työntekijän rikosoikeudellinen vastuu, joka näyttäytyy usein syyllistymisenä yritysvakoiluun tai yrityssalaisuuden rikkomiseen. On kuitenkin havaittavissa, että monelle on epäselvää, kuinka nämä kaksi eroavat toisistaan rikosoikeudellisesti.
Mikä tieto katsotaan yrityssalaisuudeksi?

Jotta työntekijä syyllistyisi rikokseen kopioidessaan työnantajan tietoja, tulee tiedon olla luonteeltaan yrityssalaisuus. Käsite yrityssalaisuus tarkoittaa samaa kuin liikesalaisuus. Yrityksen hallussa oleva tieto on liikesalaisuus, jos se täyttää seuraavat kolme edellytystä:

Liikesalaisuuden on ensinnäkin oltava salaista tietoa, joka ei ole tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Tieto on siis oltava vain yrityksen henkilöstölle tunnettu, jotta se voisi olla liikesalaisuus.

Liikesalaisuudella on toiseksi oltava myös todellista tai mahdollista taloudellista arvoa yritykselle. Tämä ilmenee yleensä siten, että tiedon ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa työnantajalle.
Kolmantena edellytyksenä on se, että työnantaja on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon salassa pitämiseksi.
Mitä eroa on yritysvakoilulla ja yrityssalaisuuden rikkomisella?
Yritysvakoilussa on kysymys yrityssalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä. Yrityssalaisuuden rikkomisessa on taasen kysymys työntekijän tekemästä ja aseman vuoksi saamansa yrityssalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta tai käyttämisestä. Olennainen ero näiden kahden välillä liittyy juurikin tiedon hankkimisvaiheeseen ja siihen, onko työntekijällä vapaa pääsyy liikesalaisuutta sisältävään tietoon.
Mikäli työnantaja säilyttää yrityssalaisuutta paikassa (esimerkiksi lukittu huone tai suojattu tietoasema), jonne työntekijällä ei ole pääsyä, ja työntekijä murtaa kyseisen suojauksen hankkien itselleen yrityssalaisuuden, on yritysvakoilun tunnusmerkistön täyttyminen lähellä.
Jos työntekijällä sinänsä on vapaa pääsy yrityssalaisuuteen (hänellä on avain huoneeseen tai pääsy tietoasemaan), ja hän kopioi tietoja itselleen, ei hän tällöin syyllisty yritysvakoiluun. Kyseeseen voi kuitenkin tulla yrityssalaisuuden rikkominen tai sen yritys, mikäli kopioinnista aiheutuu konkreettinen vaara siitä, että työntekijä pyrkii hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa ilmaisemaan tai käyttämään yrityssalaisuuksia.
Kuinka varautua sopimusteitse yrityssalaisuusloukkauksiin?
Vaikka työsopimuslaki ja liikesalaisuuslaki sinänsä velvoittavat työntekijää korvaamaan yrityssalaisuuden loukkauksesta aiheutuvat vahingot työnantajalle, on aiheutuneiden vahinkojen määrän toteennäyttäminen varsin haastavaa.
Tämän vuoksi suoraviivaisin tapa varautua taloudellisiin menetyksiin on laatia työntekijän työsopimukseen salassapitolauseke tai erillinen salassapitosopimus, jossa on sopimussakkoehto yrityssalaisuuksien loukkausten varalta. Näin vältytään mahdollisesti haastavilta näyttöongelmilta, sillä työnantaja voi vaatia suoraan sopimussakkoehdon mukaista vähimmäismäärää työntekijältä, jos tämä rikkoo salassapitoehtoja.

Kirjoittaja Sampsa Luttinen on WinLaw’n lakimies joka toimii erityisesti asiakkaiden riidanratkaisu- sekä maksukykyasioiden parissa.

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

sampsa.luttinen@winlaw.fi

+358 (0)400 168 417

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn