Osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa seuraavilla tavoilla: 1) voitonjakona ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta 2) osakepääoman alentamisena 3) omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena 4) yhtiön purkamisena ja rekisteristä poistamisena.
Hankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö vapaaehtoisuuteen perustuen hankkii osakkeenomistajansa osakkeita. Yleensä hankinnan taustalla on osakkeenomistajan aloite. Päätös asiasta on kuitenkin yhtiöllä.
Sääntelypohjan omien osakkeiden hankinnalle muodostaa osakeyhtiölain 15-luku. Samassa luvussa säädetään myös osakkeiden lunastamisesta, jolloin osakkeenomistajan velvollisuutena on luovuttaa omistuksessaan olevat osakkeet. Tämä kirjoitelma käsittelee kuitenkin vain osakkeiden vapaaehtoista hankintaa.
Osakkeiden hankinta voi ajankohtaistua esimerkiksi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Se tarjoaa mahdollisuuden sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen niin, ettei hankintaan ole tarpeen käyttää yritystoiminnan jatkajan varallisuutta, vaan hankinta voidaan toteuttaa yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Osakkeiden hankinta ei kuitenkaan saa aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyttä.
Päätös osakkeiden hankinnasta tehdään yhtiökokouksessa. Jos osakkeita hankintaan vaan tietyiltä osakkailta, kyseessä on ns. suunnattu hankinta, johon tarvitaan määräenemmistö, eli 2/ 3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi hankinnalle on oltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Tämä siksi, että suunnattu hankinta aiheuttaa epäsuhtaisuutta osakkeenomistajien kesken. Jos päätös hankinnasta tehdään kaikkien osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä, ei suunnatulta hankinnalta edellytetä painavaa taloudellista syytä.
Veroriskien ja veroseuraamusten minimoiseksi hankinnassa olisi hyvä käyttää ns. käypää hintaa. Alihinta saattaa johtaa lahjaverotukseen. Jos yhtiö maksaa osakkeista käypää arvoa korkeamman hinnan, on riskinä että käyvän arvon ylittävä määrä verotetaan ns. peiteltynä osingonjakona. Tämä johtuu sitä, että osakkeiden hankkiminen on tapa jakaa yhtiön varoja, jolloin sovellettavaksi voivat tulla myös peiteltyä osinkoa koskevat säännökset. Osakkeista maksetusta määrästä riippumatta yhtiön varojen jakaminen osakkaille osakkeita lunastamalla tai hankkimalla voidaan katsoa kokonaan peitellyksi osingoksi VML 29 §:n 2 momentin nojalla, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Yleinen tulkintalinja on kuitenkin ollut se, että osakkeiden hankinnan tapahtuessa sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi, ei peiteltyä osinkoa yleensä katsota syntyvän. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa, sekä tarvittaessa varmistaa asia verohallinnolta saatavalla sitovalla ennakkoratkaisulla.
Omien osakkeiden hankinta on verotuksellisesti normaalin luovutusvoittoverotuksen piirissä. Näin ollen osakkeiden hankintahinnasta voidaan vähentää todellinen hankintameno tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. hankintameno-olettamaa. Koska luovutuksensaajana on osakeyhtiö, ei luovutukseen voida soveltaa TVL 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa määriteltyä luovutusvoittoverohuojennusta. Hankinnasta suoritetaan myös varainsiirtoveroa, mutta verovelvollinen on yhtiö.
Yhtiön voi säilyttää hankkimansa osakkeet, luovuttaa ne tai tehdä päätöksen hankittujen osakkeiden mitätöinnistä. Yhtiön halussa olevat omat osakkeet eivät tuota normaaleja osakeoikeuksia. Näille osakkeille ei jaeta osinkoa, eikä niillä saa äänestää yhtiökokouksessa.
Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat.
Jäikö kysyttävää?
Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;
+358 (0)400 169 753